Voiko mielipidetutkimukseen luottaa?

Talven presidentinvaalien, kuten kaikkien muidenkin vaalien, alla julkaistiin taas suuri määrä erilaisia mielipidetutkimuksia ja tulosennusteita. Jälleen jotkut osuivat enemmän oikeaan kuin toiset. Kuinka tarkkoja mielipidetutkimukset oikeasti ovat, voiko niihin luottaa?

Mielipidetutkimuksen tarkoituksena on selvittää ihmisten mielipiteitä jostakin asiasta. Otanta eli tutkimukseen osallistuva ihmisjoukko valitaan niin, että se edustaa hyvin suurempaa ihmisryhmää, jolloin tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä esimerkiksi ihmisten äänestyskäyttäytymisestä tai mielipiteestä jostakin ajankohtaisesta asiasta kuten alkoholipolitiikasta tai aktiivimallista.

Luotettavan tuloksen saamiseksi on kiinnitettävä tarkkaa huomiota otantaan. Tutkimukseen osallistuvat ihmisjoukon tulee edustaa koko kansaa niin, että osallistujia on esimerkiksi kaikista tuloluokista ja eri puolilta maata, kaupungeista ja maaseudulta. George Gallup, amerikkalainen tilastotieteilijä ja nykyaikaisen mielipidetutkimuksen isä, ennusti huolellisella otannalla vain 50000 vastauksen perusteella oikein Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen, kun “kilpaileva” mielipidetutkimus ei huimasta, yli kahden miljoonan vastaajan, mielipiteestä huolimatta pystynyt ennustamaan tulosta oikein. Kilpailija, suuri aikakauslehti, sortui tutkimuksessaan vääristyneeseen otantaan, kun vastausjoukko poimittiin sen omista tilaajarekistereistä, jolloin se edusti vain lehden lukijakuntaa eikä siis koko kansaa. Suomessakin esimerkiksi VIhreän langan ja Nykypäivän lukijoiden keskuudessa tehtyjen tutkimusten tulokset ovat todennäköisesti varsin erilaiset. Kannattaa huomata, että kumpikaan ei todennäköisesti vastaa kaikkien suomalaisten kantaa.

Paitsi väärin valittu vastaajajoukko, voi mielipidetutkimuksen tulosta vääristää myös muut seikat. Esimerkiksi kysymyksenasetteluun tulee kiinnittää huomiota. Kysymykset tai niiden johdantoteksti voivat esimerkiksi olla johdattelevia, jolloin vastaaja voi vastata eri tavoin, kuin ehkä olisi tarkoittanut tai olisi vastannut neutraalisti muotoiltuun tai monipuolisesti taustoitettuun kysymykseen. Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas kertoo esimerkin. Jos kansalta kysytään onko vanhusten asumistuen leikkaaminen oikein, on vastaus todennäköisesti kielteinen, kukapa haluaisi leikata köyhiltä eläkeläisiltä. Mutta kun kysymystä muutetaankin lisäämällä siihen johdanto, jossa kerrotaan, että kyseessäolevat eläkeläisen tuet ovatkin korkeampia kuin muiden kansalaisten vastaavat tuet, voi vastaus ollakin aivan toinen. Näin samasta asiasta onkin pelkästään erilaisella kysymyksenasettelulla saatu kaksi täysin toisistaan poikkeavaa kantaa.

Ylläolevassa esimerkissä kumpikin kysymyksenasettelu on periaatteessa täysin neutraali ja kummankin kyselyn tulokset sinänsä siis luotettavia. On siis helppo nähdä, miten tuloksia voidaan ohjata haluttuun suuntaan tarkoitushakuisesti vain sillä, miten asiaa kyselyssä kysytään. Paatuneimmat tulosten manipuloijat voivat myös muotoilla samasta asiasta olevan kysymyksen eri tavoin eri kohderyhmälle varmistaakseen haluamansa vastaukset lopullisissa tuloksissa.

Entä mitä virhemarginaali tarkoittaa? Otokseen perustuvat mielipidekyselyt ovat aina arvauksia, jotka ennustavat lopullista tulosta jollakin todennäköisyydellä. Virhemarginaali kertoo tuloksen luottamusvälin, oikea tulos on siis todennäköisesti jossakin tällä välillä.Toisin sanoen, mikäli tutkimuksen mukaan puolueen A kannatus on 15% ja puolueen B 10% ja virhemarginaali on ±3, voikin puolueiden kannatus oikeasti olla esimerkiksi A 12% ja B 13%, jolloin B onkin suurempi puolue, niinkö? Kyllä ja ei, sillä teoriassa tulos voi todella olla koko luottamusvälin verran suurempi tai pienempi, mutta käytännössä tulos noudattaa luottamusvälin sisällä ns. Gaussin käyrää. Toisin sanoen ääripäät ovat hyvin harvinaisia, ja todellinen tulos on todennäköisesti jossakin virhemarginaalin keskivaiheilla.

Mielipidetutkimuksen tuloksia lukiessa siis vastuu ei ehkä kokonaan siirry lukijalle, mutta lukijan kannattaa tuloksen luotettavuutta arvioidessaan tutustua kyselyn toteutustapaan. Erilaisten kyselyiden tulokset voi olla helppo kuitata pelkkänä höpöhöpönä, mutta ihan pelkkää viihdettäkään eivät gallupit toki ole, sillä etenkin täysin samanlaisena toistettuna ne antavat mielenkiintoista ja tarkkaakin tietoa mielipiteiden muutoksesta eri ajankohtina. Esimerkiksi puolueiden kannatuksen kehityksestä kertovana mittarina kyselyt voivat siis olla hyvinkin luotettavia.