Voiko mielipidetutkimukseen luottaa?

Talven presidentinvaalien, kuten kaikkien muidenkin vaalien, alla julkaistiin taas suuri määrä erilaisia mielipidetutkimuksia ja tulosennusteita. Jälleen jotkut osuivat enemmän oikeaan kuin toiset. Kuinka tarkkoja mielipidetutkimukset oikeasti ovat, voiko niihin luottaa?

Mielipidetutkimuksen tarkoituksena on selvittää ihmisten mielipiteitä jostakin asiasta. Otanta eli tutkimukseen osallistuva ihmisjoukko valitaan niin, että se edustaa hyvin suurempaa ihmisryhmää, jolloin tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä esimerkiksi ihmisten äänestyskäyttäytymisestä tai mielipiteestä jostakin ajankohtaisesta asiasta kuten alkoholipolitiikasta tai aktiivimallista.

Luotettavan tuloksen saamiseksi on kiinnitettävä tarkkaa huomiota otantaan. Tutkimukseen osallistuvat ihmisjoukon tulee edustaa koko kansaa niin, että osallistujia on esimerkiksi kaikista tuloluokista ja eri puolilta maata, kaupungeista ja maaseudulta. George Gallup, amerikkalainen tilastotieteilijä ja nykyaikaisen mielipidetutkimuksen isä, ennusti huolellisella otannalla vain 50000 vastauksen perusteella oikein Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen, kun “kilpaileva” mielipidetutkimus ei huimasta, yli kahden miljoonan vastaajan, mielipiteestä huolimatta pystynyt ennustamaan tulosta oikein. Kilpailija, suuri aikakauslehti, sortui tutkimuksessaan vääristyneeseen otantaan, kun vastausjoukko poimittiin sen omista tilaajarekistereistä, jolloin se edusti vain lehden lukijakuntaa eikä siis koko kansaa. Suomessakin esimerkiksi VIhreän langan ja Nykypäivän lukijoiden keskuudessa tehtyjen tutkimusten tulokset ovat todennäköisesti varsin erilaiset. Kannattaa huomata, että kumpikaan ei todennäköisesti vastaa kaikkien suomalaisten kantaa.

Paitsi väärin valittu vastaajajoukko, voi mielipidetutkimuksen tulosta vääristää myös muut seikat. Esimerkiksi kysymyksenasetteluun tulee kiinnittää huomiota. Kysymykset tai niiden johdantoteksti voivat esimerkiksi olla johdattelevia, jolloin vastaaja voi vastata eri tavoin, kuin ehkä olisi tarkoittanut tai olisi vastannut neutraalisti muotoiltuun tai monipuolisesti taustoitettuun kysymykseen. Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas kertoo esimerkin. Jos kansalta kysytään onko vanhusten asumistuen leikkaaminen oikein, on vastaus todennäköisesti kielteinen, kukapa haluaisi leikata köyhiltä eläkeläisiltä. Mutta kun kysymystä muutetaankin lisäämällä siihen johdanto, jossa kerrotaan, että kyseessäolevat eläkeläisen tuet ovatkin korkeampia kuin muiden kansalaisten vastaavat tuet, voi vastaus ollakin aivan toinen. Näin samasta asiasta onkin pelkästään erilaisella kysymyksenasettelulla saatu kaksi täysin toisistaan poikkeavaa kantaa.

Ylläolevassa esimerkissä kumpikin kysymyksenasettelu on periaatteessa täysin neutraali ja kummankin kyselyn tulokset sinänsä siis luotettavia. On siis helppo nähdä, miten tuloksia voidaan ohjata haluttuun suuntaan tarkoitushakuisesti vain sillä, miten asiaa kyselyssä kysytään. Paatuneimmat tulosten manipuloijat voivat myös muotoilla samasta asiasta olevan kysymyksen eri tavoin eri kohderyhmälle varmistaakseen haluamansa vastaukset lopullisissa tuloksissa.

Entä mitä virhemarginaali tarkoittaa? Otokseen perustuvat mielipidekyselyt ovat aina arvauksia, jotka ennustavat lopullista tulosta jollakin todennäköisyydellä. Virhemarginaali kertoo tuloksen luottamusvälin, oikea tulos on siis todennäköisesti jossakin tällä välillä.Toisin sanoen, mikäli tutkimuksen mukaan puolueen A kannatus on 15% ja puolueen B 10% ja virhemarginaali on ±3, voikin puolueiden kannatus oikeasti olla esimerkiksi A 12% ja B 13%, jolloin B onkin suurempi puolue, niinkö? Kyllä ja ei, sillä teoriassa tulos voi todella olla koko luottamusvälin verran suurempi tai pienempi, mutta käytännössä tulos noudattaa luottamusvälin sisällä ns. Gaussin käyrää. Toisin sanoen ääripäät ovat hyvin harvinaisia, ja todellinen tulos on todennäköisesti jossakin virhemarginaalin keskivaiheilla.

Mielipidetutkimuksen tuloksia lukiessa siis vastuu ei ehkä kokonaan siirry lukijalle, mutta lukijan kannattaa tuloksen luotettavuutta arvioidessaan tutustua kyselyn toteutustapaan. Erilaisten kyselyiden tulokset voi olla helppo kuitata pelkkänä höpöhöpönä, mutta ihan pelkkää viihdettäkään eivät gallupit toki ole, sillä etenkin täysin samanlaisena toistettuna ne antavat mielenkiintoista ja tarkkaakin tietoa mielipiteiden muutoksesta eri ajankohtina. Esimerkiksi puolueiden kannatuksen kehityksestä kertovana mittarina kyselyt voivat siis olla hyvinkin luotettavia.

Opi oppimaan

Oletko valmistautumassa pääsykokeisiin, mutta tieto ei vaan jää päähäsi? Tai tuntuuko, että olet jäämässä opinnoissasi jälkeen? Mietityttääkö, että tuliko sittenkin haukattua liian iso pala, ehkä tämä ei ollutkaan sinun alasi…

Älä luovuta vielä. Ehkä vika ei olekaan siinä, mitä opiskelet, vaan siinä, miten opiskelet.

Me ihmiset olemme erilaisia. Toiset ovat aamuvirkkuja, toiset yöeläjiä. Toiset pitävät tanssimisesta, toisille se on kauhistus. Me myös opimme eri tavoin. Jos tuntuu, että tankkaat samoja asioita uudestaan ja uudestaan, päivästä toiseen, mutta kertaamisesta huolimatta asiat tuntuvat aivan uusilta ja oudoilta joka päivä, voi olla hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, millainen oppija sinä olet. Oman oppimistyylin tunnistaminen auttaa sinua oppimaan nopeammin ja tehokkaammin.

Aisteihin perustuva oppimistyylien jaottelu on monelle tuttu, yleinen tapa eritellä erilaiset oppijat. Mallissa oppimistyylit jaotellaan sen mukaan, mikä aisti on eniten käytössä, kun oppiminen on tehokkainta.

Auditiivinen oppija oppii parhaiten kuuloaistinsa avulla. Tällaiselle oppijalle esimerkiksi luennot ovat parhaita tilaisuuksia oppimiseen. Hyviä auditiivisia oppimistilanteita ovat myös keskustelut ja pienryhmätyöt, joissa asiaa käydään läpi suullisesti. Pääsykoekirjoja ei todennäköisesti ole saatavilla äänikirjoina, mutta kannattaa jäsennellä asioita itselleen vaikka itsekseen puhuen, tai ehkä voit koota kaverit kokoon, jolloin voitte itsenäisen opiskelun lisäksi käydä asioita läpi yhdessä keskustellen. Hyvä tapa oppia on myös yrittää selittää asia jollekin toiselle.

Visuaalinen oppija oppii näkemällä. Tehokkain oppimistapa voi tällöin olla lukemnen. Usein tällaiselle oppijalle ei kuitenkaan riitä tiedon näkeminen vain pelkkänä tekstinä, vaan oppimista tehostaa tiedon näkeminen kuvina ja kaavioina. Keskity siis opiskelumateriaalien kuviin, taulukoihin ja kaavioihin, ja paina asiat mieleesi niiden kautta. Tee muistiinpanoja ja alleviivauksia, voit myös koittaa itse visualisoida oppimaasi esimerkiksi erilaisin miellekartoin.

Kinesteettinen oppija oppii liikkeen kautta, käsin tekemällä. Muistiinpanojen ja miellekarttojen tekeminen voi tehostaa myös kinesteettisen oppijan oppimista.Tällaisen oppijan ei ehkä myöskään kannata vain istua paikallaan, vaan on hyvä nousta ylös ja kävellä tai piirtää ja havainnollistaa tietoa, vaikka fläppitaululle.

Kannattaa myös miettiä itse opiskelutilaisuutta. Oletko parhaimmillasi heti aamulla vai olisitko vastaanottavaisempi myöhemmin iltapäivällä? Kuinka pitkään jaksat opiskella kerralla, ja miten aloitat ja päätät tilaisuuden? Jos tiedät, että jaksat keskittyä kerralla korkeintaan 45 minuuttia, älä turhaan yritä pitkittää sessiota puoleentoista tuntiin. Tuhlaat vain aikaasi, ja joudut käymään läpi samoja asioita useaan kertaan. Pidä siis 45 minuutin välein kunnon tauko, ota kuppi kahvia ja tee jotain ihan muuta. Vie vaikka roskapussi, niin saat samalla myös happea.

Hyvä ajatus voi olla myös aluksi orientoitua aiheeseen miettimällä, mitä jo entuudestaan tiedät asiasta. Voit myös kokeilla vanhaa tuttua silmäile-syvenny-muistele-kertaa -tekniikkaa, jossa aloitat opiskelun kevyellä aihepiirin selailulla ennen kuin todella hyökkäät materiaalin syövereihin.

Kun opiskelulle varaamasi aika lähestyy loppuaan, sen sijaan, että vain läimäisisit kirjat kiinni ja kassiin, voit koittaa tehostaa oppimistasi vaikkapa tekemällä aiheesta yhteenvedon. Muistele oppimaasi ja jäsennä sitä mielessäsi tai paperille. Tarvittaessa kertaa materiaalista unohtamiasi kohtia.

Kiinnitä myös huomiota fyysiseen opiskeluympäristöösi. Opiskeletko mieluiten pöydän ääressä vai sohvalla maaten? Varmista huoneen sopiva lämpötila ja valaistus, ja minimoi häiritsevä taustamelu. Varaa käsille välineet muistiinpanojen tekemistä varten.

Oikea opiskelutapa helpottaa ja tehostaa oppimista. Kun löydät itsellesi sopivan tavan oppia, huomaat, että sinulle jää enemmän aikaa myös muuhun. Kun muistat huolehtia itsestäsi, liikut ja syöt monipuolisesti, jaksat myös opiskella tehokkaammin.