Kosmetiikan testit ja markkinointi

Oletko viime aikoina törmännyt mullistaviin tutkimuksiin, jotka näyttävät kumoavan perinteiset oletukset tai keksineet jotain ainutlaatuisen upeaa ja uutta, joka vähintään parantaa maailman? Ja vain viidessä viikossa! Soivatko kellot?

Erilaisia elämäämme ympäröiviä asioita tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Ja hyvä niin, onhan aiheellista tutkia ruokavalion merkitystä, ihon ikääntymistä, sairauksien hoitoa ja niin edelleen, mutta kun tutkimuksia tuntuu tulevan joka tuutista ja tuloksetkin hämmentävät, voi olla aika katsoa tarkemmin, mitä nämä tutkimustulokset oikeastaan tarkoittavat.

Kosmetiikkaa testataan luonnollisesti paljon ja, kas kummaa, purkki jos toinenkin lupaa hävittää rypyt ja arvet ja viedä kymmenen vuotta mennessään. Voiko näihin lupauksiin luottaa?

Suomessa ja koko EU:ssa lainsäädäntö säätelee tiukasti kuluttajamarkkinointia ja markkinoinnissa käytettäviä lupauksia. Virheellistä tietoa ei saa esittää totena, mainonta ei saa olla harhaanjohtavaa. Markkinoinnissa ja mainonnassa käytettävien väitteiden tulee perustua todelliseen näyttöön ja tuotteen on toimittava luvatulla tavalla. Piste.

Siis rypyt voivat oikeasti kadota käyttämällä jotain tiettyä voidetta? Jos kosmetiikkayhtiö todella sanoo, että rypyt katoavat voidetta käyttämällä, pitäisi ryppyjen oikeastikin kadota. Kuluttajan kannattaa kuitenkin lukea tarkasti, mitä tuotteen itse asiassa luvataan tekevän, ja miten se on testattu.

Esimerkiksi jos purkin kyljessä sanotaan, että jopa 97% käyttäjistä huomasi muutoksia ihollaan, on kyseessä todennäköisesti kuluttajien itsearviointiin perustuva testaus. Sinänsä aivan hyväksyttävä testaustapa, mutta kosmetiikan kyseessä ollessa testaajaryhmä on usein hämmentävän pieni. Hyvin pieneen vastaajajoukkoon perustuen on vaikea tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä tuotteen toimivuudesta. Itsearvioinnin hankaluutena kosmetiikassa voi myös olla, että lähtötilannetta ei välttämättä tiedetä kunnolla. Lisäksi itsearviointi on nimensä mukaisesti koehenkilön itsensä tekemää arviointia tuotteen vaikutuksista, eikä se siis perustu esimerkiksi ihotautilääkärin mielipiteeseen tai mittauksiin. Mutta jos tutkimus on tehty, ja sen mukaan 97% vastaajista tunsi tuotteen aiheuttavan muutoksia, voi tätä tulosta hyvin käyttää markkinoinnissa. Samassa yhteydessä on toki myös ilmoitettava testaajajoukon koko.

Kliininen testi tarkoittaa, että tuotetta on testattu oikeilla ihmisillä ja ihotautilääkärin valvomana. Tutkimus ei perustu vain testaajien omaan tuntumaan, vaan tulokset selvitetään todellisin fyysisin mittauksin. Kliininen testaus siis yleisesti ottaen tarkoittaa, että tuote todella tekee, mitä lupaa. Myös in vivo -testaus tarkoittaa testausta oikeiden ihmisten iholla.

Suosittu testaustapa kosmetiikassa on myös in vitro, joka tarkoittaa kuitenkin vain koeputkessa tai maljassa tehtävää testausta, jossa tuotetta ei siis testata ihmisen iholla. Testaus siis varmasti antaa tärkeää tietoa tuotteesta, mutta ei välttämättä kerro, miten tuote todella toimii niissä olosuhteissa, joissa sitä on tarkoitettu käytettäväksi. In silico -tutkimukset puolestaan ovat täysin mallinnettuja, esimerkiksi tietokoneella tehtyjä tutkimuksia.

Entäpä allergiat? Kun tuote on dermatologisesti testattu, on se testattu oikealla iholla ja ihotautilääkärin valvonnassa. Myös tunnetut allergiaa aiheuttavat ainesosat on ilmoitettava tuotteen ainesosaluettelossa, ja vastaavasti usein tuotteessa ilmoitetaankin selvästi, että tuote on esimerkiksi ftalaatiton, parabeeniton tai hajusteeton. Tarkimmillakaan tutkimuksilla ei kuitenkaan pystytä varmistamaan, etteikö tuote voisi aiheuttaa allergioita, sillä allergiat ja yliherkkyydet ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Tämän vuoksi on kiellettyä väittää, että tuote olisi esimerkiksi allergiavapaa.

Sinänsä kaikki markkinoilla olevat kosmetiikkatuotteet ovat keskivertokuluttajalle vaarattomia, sillä kaikkien tuotteiden on markkinoille päästäkseen täytynyt läpäistä turvallisuustestaus. Suurta vahinkoa et siis terveydellesi todennäköisesti tee, vaikka ostaisitkin uutta maailmoja syleilevää ja maat ja taivaat lupaavaa ryppyvoidetta. Turvallisuustestauksessa kuitenkin varmistetaan vain, ettei tuote ole terveydelle vaarallinen, ei sitä, nuorentaako se todella ihoa. Valistunut kuluttaja lukeekin tarkasti, mitä tuote todella lupaa, ja tekee sitten itse omat johtopäätöksensä tuotteesta ja sen tehokkuudesta.